AIMO OKKOLIN

Aimo Okkolin tuli vuonna 1930 Riihimäen lasitehtaan konttoriin lähetiksi. Hän oli Riihimäen lasitehtaan omistajien Kolehmaisten sukulainen. Okkolin pääsi pian oppiin tehtaan hiomoon. Vuonna 1933 hän pääsi harjoittelijaksi kristallihiomoon.  Okkolin oli nopea oppimaan ja taiteellisesti lahjakas. Hän oppi sekä hiojan että kaivertajan ammatin. Gunnel Nymanin Fasetti-vadit  vaikuttivat suuresti 1950 - luvulla suomalaiseen lasitaiteeseen, myös Aimo Okkolinin tuotantoon. Samoin myös Brummerin vuonna 1945 muotoilema Finlandia-malja. Helsingin Suurmessut  vuonna 1955 muodostuivat käännekohdaksi Aimo Okkolinin uralla. Hänen taide- esineitään oli nyt ensikertaa esillä suurelle yleisölle. Hän sai esineillä myönteisen vastaanoton, ja tästä alkoi hänen uransa lasitaiteilijana. 
Riihimäellä onnistuttiin uudistamaan kristallimallistoja Antti O. Kolehmainen teki vuonna 1959 diplomityönsä harvinaisten maametallien käytöstä kristallilasin värjäämisessä. Riihimäellä valmistettiin kristallia myös värillisenä, violettina ja keltaisena. Aimo Okkolin suunnitteli ensimmäiset taidelasinsa värillisestä kristallista jo vuonna 1959. Lumpeenkukka on yksi suosituimmista suomalaisista taidelasiesineistä. Okkolin kehitti myös oman syviin leikkaushiontoihin perustuvan tyylinsä heti 1960-luvun alussa. Vaikka Okkolin  tunsi paksun hiotun kristallin omimmaksi materiaalikseen hän suunnitteli myös jonkin verran muutakin sarjatuotantoa ja malleja kultasepänliikkeelle.
Aimo Okkolinin asema muiden lasitaiteilijoiden ja muotoilijoiden rinnalla jäi epämääräiseksi. Vaikka hän oli julkisuudessa taiteilija häntä pidettiin päivittäisessä työssä ja jopa palkasta neuvoteltaessa hiojana tai kaivertajana. Stockmannin tavaratalo tilasi 100-vuotisjuhliensa yhteydessä numeroidut sarjat taidelasia nimekkäämiltä lasitaiteilijoilta. Stockmannin taidelasi myynti oli tärkeää kaikille lasitehtaille, ja Aimo Okkolinin kannalta oli merkittävää että häntä arvostettiin taiteilijana. Okkolin ei enää 1970-luvun alussa tehnyt uniikkeja ja prototyyppejä itse . Hän teki vain hiomismerkinnät aihioon ja muut hioivat. Käsityömäisen tuotannon päättyminen 1976 tuli yllätyksenä työntekijöille myös Okkolinille. Hän oli jäänyt sairaseläkkeelle jo1974 mutta työskenteli freelancepohjalta edelleen. 
Riihimäen käsityömäisen valmistuksen päätyttyä Okkolin suunnitteli muutaman mallin Studiolasille ja Kristallimalleja Nuutajärven lasitehtaalle.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti